Lähete

Aamu alkaa terhakkaasti kahvakuulajumpalla. Olohuoneen lattialla killittelevää vauvaa huvittaa suuresti ähisevä isäolento, joka heiluttaa vihreää kuulaa ja tekee samalla hassuja ilmeitä.

Rahalla saisi

Silmäilen uteliaisuudesta yksityisen syöpäsairaala-toimijan hintoja. Jos sijoittaisimme terassiin ja autotalliin säästämämme pääoman sekä myisimme vähintään yhden lapsemme orjaksi, pääsisimme ehkä mainitun yksityisen syöpäsairaalaan eteisaulaan tietä lähimpään yleiseen terveyskeskukseen. Amerikan meininkiä, p#rkele.

Tulee toteutumaan täälläkin, jos S#pilän porukka saa sote-sikailunsa läpi, sanokaa minun sanoneen. Köyhä kuolee katuojaan ja rikas sairastaa “Greyn Anatomia” -elämää “Greyn Anatomia” -sairaalassa. Siellä on tunnelmallinen valaistus, henkilökuntaa niin että päät kolisevat yhteen ja juuri Hänen tapaustaan hoitaa vähintään kolme alansa huippuammattilaista. Kaikkien työasut ovat aina siistit ja hyvin istuvat. Kaikki laitteet ovat viimeistä huutoa. Ilmeisesti yöpäivystyksiä ei “Greyn Anatomia”-sairaalassa tehdä, koska yksikään lääkäri ei ole ikinä oikeasti väsyneen näköinen. Silti koko henkilökunnalla on aikaa pulista puolet työajastaan ihmissuhde-sotkuistaan. Voin kertoa, että en ole omin silmin havainnut tällaista ns. julkisella sektorilla asioidessani. Siellä painetaan töitä. Loisteputkivaloissa.

Työ kutsuu, taas vaihteeksi

Töissä ihmeen aikaansaava päivä. On kuitenkin päivä päivältä vaikeampi keskittyä pitämään itsensä kasassa. Duunia ei voi rauhoittavien lääkkeiden vaikutuksen alaisena kunnolla tehdä. Se vaatii luovaa ajattelua, terävää muistia ja keskittymistä, ei tylsämielistä ruudun tuijottamista.

Nuorempien kollegojen naureskelu, pilailu ja viikonlopun kaljareissujen suunnittelu tuntuu samaan aikaan sekä ilahduttavalta että pohjattoman surulliselta. Työpäivän jälkeen matkalla parkkitaloon syksyn putoavat lehdet muistuttavat kuolemasta ja olevaisuuden rajallisuudesta. Senköhän takia “The X-Filesissä” on aina syksy, oletko pannut merkille?

Bo_Derek
Unelmien Nainen – silloin kun ei vielä omia kokemuksia vastakkaisesta sukupuolesta juuri ollut.

AIP-ruokavalioon totuttelu vaatii veronsa. Kymmenen kilon painonpudotus tekisi oikeasti hyvää, jo yksin pyöräilyä ja verenpainettakin ajatellen. Ajattelen kotimatkalla lautasellista maksamakkara-ruisleipiä suolakurkulla, juustolla ja sillillä kiihkeämmin kuin Bo Derekin Baywatch-juoksua elokuvassa “10-Nainen kuin unelma” siloleukaisena teinipoikana.