Sunnuntai

Yö ja aamu

Nuorimmaisemme geeniperimässä on ilmeisesti osa valkohaita. Pikku-ukko tekee meinaan hampaita hurjalla vauhdilla. Ei ole meinaan enää montaa slottia vapaana. Tämä selittäisi viikon kestäneen lähes jatkuvan huutamisen, joka alkaa kieltämättä melkein käydä hermoille, etenkin sunnuntai-aamuna. Olin aamukolmelta laulamassa Jäbbä the Härölle tuutulaulua kolmisen varttia että äitinsä sai edes hetken hengähtää. Meinasin nukahtaa itsekin seisaalleni.

PK vai PeeKooNi – siinäpä pulma.

Alan samaten epäillä haimasyöpäni muuttuneen , aivosyöväksi. Jos vaimo vapaaehtoisesti tarjoutuu tekemään perheelle sunnuntaiaamiaiseksi munia ja pekonia, niin mitä tekee kirjoittajanne? Kaivaa pyöräilytrikoot esiin, kiipeää “el Diablon” selkään harjoitusvastukselle ja tekee tunnin palauttavan peruskuntoharjoituksen . Siis ajaa mieluummin polkupyörällä sunnuntai-aamuna sisällä, vapaaehtoisesti, vaikka tarjolla olisi luxus-aamiaista ja eteenkannettu uunituore Aamulehti. Odotan että piipaa-auto vie minut Pitkäänniemeen minä hetkenä hyvänsä. Semminkin kun nutritioksi itserääkin alle vedettiin avocado-banaani-rahka-mantelimaito-TS8-pirtelö. Onko järkee vai ei?

60 minuuttia myöhemmin vastaan: “OLI!”

Jos ihan rehellisiä ollaan, entisessä elämässä mikään  ei ollut niin mieluista sapattiaamiaista kuin munat ja “peksu” tukevan ruisleipäviipaleen päällä ja kaveriksi pintti kahvia. Sellaisesta Ikean mukista. Nyt en vaan enää uskata kiusata pakkiani siankamaralla. Trainerin voi joutua palauttamaan jo ensi viikolla, joten siitä on otettava kaikki ilo irti. Omaa ei pysty juuri nyt hankkimaan, valitettavasti. Mainio kapistus.

Päivä

“Herra Johtokunnan Puheenjohtaja” (yksivuotiaamme) suvaitsi nukahtaa hetkeksi, kaksi isompaa roikaletta juoksivat jossain omilla kavereillaan, joten saimme vaimon kanssa harvinaisen hetken kahdestaan. Sori, mutta romanttisia paljastuksia odottavat saavat nyt pettyä. Edessä oli kattilatiski, jonka urakoituamme istuimme keittiön pöydän ääressä juttelemassa kaikkea maan ja taivaan väliltä ja nauttimassa tummapaahtoisesta Juhla-Mokasta ja toistemme seurasta.

Pikku-Ukon herättyä äitinsä ruokki tämän ja minä väsäsin yhden paitakuvan. Tällä kertaa prätkäaiheisen. Yritän laajentaa potentiaalista asiakaspohjaa. Eikä “Kallonen” ole millään tavalla epä-yhteensopiva biker-eetoksen kanssa.

Iltapäivä

Isompi roikale kaverisynttäreille, keskimmäinen Ideaparkin lelukauppaan. Aivan käsittämättömän hintaisia nämä nykyiset franchising-Legot, etenkin Star Warsit. Pikkujäbä oli saanut lahjaksi nipun lahjakortteja ja nehän piti päästä vetämään heti sileäksi.

Aikani lobbasin jonkun kehittävämmän rakennussarja-tyyppisen ostoksen puolesta. Löytyihän sieltä Meccano-urheiluauto ovh 79.90 (!) nyt 29.90. Kun maksaja (äitinsä) saapui paikalle, sain muistutuksen, että Meccanot on jo punnittu ja kelveiksi havaittu. Enhän minä tämmöisiä muistanut. Jätin äidin ja pojan hoitamaan homman keskenään, kun kerran paremmin ovat näistä ajan tasalla ja menin lukemaan Syöpäläisen sähköposteja kaupan ulkopuolelle.

Harvinaisen monta yhteydenottoa. Vanhoilta kavereilta, tuntemattomilta. Entisestä pikimustasta kyynikosta tuntuu hyvältä, että kyllä, on mahdollista että joku toinen ajattelee sinusta jotain kannustavaa ja positiivista ja on jopa valmis tekemään jotain käytännössä sen eteenkin. Jokaiselle erikseen ja kaikille yhdessä: kiitos.

Vaimon piti päästä ansaittuun ryhmäliikuntoon, mutta “hammaspeikko” torppasi sen tehokkaasti. Huutaa ihan koko ajan, jos ei emo ole näköpiirissä. Myönnän rouvalle etuotto-oikeuden sekä ensi perjantain että sunnuntain tunneille. On totisesti ansainnut molemmat.

Ilta

Kaikki olivat jo niin rättiväsyneitä, että pelkään olleeni epäkohtelias poikenneelle perhetutulle. Anteeksi K, mutta nyt oli oikeasti huono, huono hetki. Olin joutunut päivällä selvittelemään sellaisia asioita joita ei tähän voi kirjoittaa ja tullessasi iltalääkitys mallia tuhti alkoi juuri potkia. Toivottavasti ymmärsit. Paremmalla aikaa.

Ja huomenna Acutaan dreeni-treeniin kukonlaulun aikaan. Letku numero neljä on tosiasia. Roger Murtaughin kuolemattomin sanoin: