Keuhkoveritulppa

Keuhkoveritulppa

Kuvaus tehty aluesairaalassa. Parin tunnin sisällä Taysin lekuri soittikin jo. Ei sokeroinut karvasta palaa:

  • leikkaushoitoon ei toivoakaan päästä, kasvaimenprkl on kasvanut melkein 10mm. Lohdutti kyllä että sinänsä tämä ei ole vakavaa. Etäpesäkkeitä ei ole eikä kasvuvauhti ole agressiivista, toivoa vielä kuulemma on
  • syyksi romahtaneelle yleiskunnolle osoittautui ilmeisesti keuhkoveritulppa. Hieman ihmettelen, että se ei näkynyt jo edellisessä keuhkoröntgenissä.

Summa summarum: tulppa pitää saada liuotushoitoon, joten ambulanssilla Acutaan, kolmisen tuntia ensiavussa n 40 asteen kuumeessa josta sitten onneksi osastolle RS2. Täällä saattaa mennäkin loppuviikko. Ymmärsin myös, että tuo liuottelu on tullut jäädäkseen, eli piikki vatsaläskiin vähintään kerran päivässä kotonakin.

En viitsi valehdella. Oli iso pettymys tämän kuvannoksen tulos ja juuri nyt on todella vaikeaa nähdä lähitulevaisuudessa mitään hyvää tai odottamisen arvoista.

Ei kai tässä voi mennä kuin päivä kerrallaan, toivoa että pääsee edes sen verran tolpilleen että pystyy työvelvoitteensa suorittamaan. Samaten se, millä hoidoilla ja -aikatauluilla jatketaan on täysin auki. Se nyt on jo maalaisjärjelläkin selvää että nykykunnossa en selviä nykyisestä syto-hoidosta.

EDIT:

lääkäri kävi kierrolla. Kartoitettiin hoitosuunnitelmia. Lopuksi kysyi olisiko vielä jotain kysyttävää? Puoliksi vitsillä kysyin että paranenko tästä.

Hetken hiljaisuus.

“Kyllä hänen on vaikea nähdä että paranisit. Se että paljonko aikaa on, on mahdotonta sanoa. Tietenkään emme jatka nykyisellä hoidolla koska sillä on näin vakavat sivuvaikutukset, ja tietenkin teemme parhaamme löytääksemme toisen toimivan hoitotavan, mutta täydellinen parantuminen tai edes pitkäaikainen oireeton / kasvamaton jakso näyttää todella epätodennäköiseltä.”

Näemmä pitää paikkansa että jos haluat toisen diagnoosin, vaihda lääkäriä.

On tässä silti sulattelemista.

9 thoughts on “Keuhkoveritulppa

  1. Tsemppiä. Vaikka se ei autakaan yhtään tässä tilanteessa.
    Usko edes vähän siihen, että aikaa on vielä paljon jäljellä. Tiedän kokemuksesta, että vaikea sinun on ajatella niin juuri tällä hetkellä. Ja kokemuksesta tiedän senkin, että “varjo” on seuranasi, mutta nauti kuitenkin sinulle tärkeistä asioista nyt kun voit. Uppoa sohvan pohjalle silloin, kun kroppa vaatii lepoa. Muuten teet sinulle mukavia ja nautinnollisia asioita.
    Lääkärit tekevät parhaansa.
    Minäkin olen jo kohta 6 vuotta huijannut tuota pirulaista, vaikka lääkärit lupasivat 7 kk.
    Terkkuja ja voimia lähettelen kahmaloittain.

  2. Onko ollut puhetta lanreotidi (Somatuline) -pistoksista? PNET-ryhmissä monet sanovat että on pitkäänkin estänyt kasvaimen (ja metastaasien) kasvua ja hyvällä tuurilla myös kutistaa niitä. Itsellä on ainoa haittavaikutus pistoksista ollut kivulias patti yhden kerran kun tais vahingossa osua lihakseen. Jotkut myös käyttävät pelkkää Temotsolomidia kun kapesitabiini ei sovi, ja saavat sillä tuloksia. Tiedätkö, mikä sinun ki-67 -arvosi on?
    Mulla yksi lääkäri oli tosi myrtsi ja painotti kovasti miten vakava tilanteeni on kun on noita etäpesäkkeitäkin. Toinen (kokeneempi) lääkäri taas on ollut sillä mielellä ettei hätää, temppuja löytyy vielä paljon lisää sytojen ja lanreotidin jälkeenkin. Tää tauti (ainakin levinneenä) on semmoinen ‘just tricks, no treats’.

  3. Todella on sulattelemista. Tällaisessa tilanteessa on sanat vähissä. Elämänkulkujen epäoikeudenmukaisuus jaksaa aina ihmetyttää. Toivottelen sulle nopeaa toipumista keuhkoveritulpasta ja toivottavasti lääkäreiltä löytyy edes kohtuullisen hyvä plan B jatkoon.

  4. Voi, miten hurja tilanteesi on tällä hetkellä. Toivottavasti lääkärit keksivät tepsivän keinon pysäyttää tautisi etenemisen. Itselläni on pysynyt nyt stabiilina neljä-viisi vuotta pistosten avulla. Jotain rohkaisevaa, vahvistavaa, parantavaa tekisi mieli sanoa, mutta olo on aika sanaton. Olet perheinesi ajatuksissani.

Comments are closed.