Uusi toivo

Uusi toivo

Pia Österlund

Professori Pia Österlundin kanssa käytiin tänään tilanteeni lävitse TAYS:issa. Käynti antoi runsaasti uutta toivoa, en kadu hetkeäkään “avautumistani” syöpäosaston tablettihoitajalle. Eläväisen ja ulosanniltaan persoonallisen professorin – joka oli ollut muuten hoitotiimissäni mukana alusta alkaen – antamien hyvien uutisten puolelle mahtuivat seuraavat:

  • syöpä ei ole levinnyt. Edelleenkään.
  • kasvain kasvaa vain hitaasti. Sytostaatti oli virhetikki huomioiden kasvaimen jakaantumiskelpoisten solujen määrän
  • hemoglobiini tällä hetkellä jopa erinomainen, huomioiden olosuhteet
  • keuhkoni ovat puhtaat. Innohep-liuotushoitoa jatketaan kuitenkin vielä useampi kk

Paperit ja kuvat tapauksestani lähtevät tänään HUS:iin arvioitavaksi. Kun case käyty sen moniammatillisessa ohjausryhmässä läpi, tuomio on ns. viimeinen. Jos täältäkin tulee “leikkauskelvoton”, niin sitä se sitten kuulemma on eikä muuksi muutu, ei hyvällä, pahalla taikka rahalla.

Disclaimer – jos tähän mennään, niin palataan siihen sitten erikseen. Luultavasti tulen tässä vaiheessa kääntämään katseeni ulkomaalaisiin kirurgeihin ja hoitolaitoksiin ja konsultoimaan sotakassan varoja. Kun kaikki toivo on mennyttä, olen valmis heittämään arpaakin.

Kotimaisessa temppupussissa on kuitenkin vielä radioaktiiviset aineet. Somatuline-pistokset tulevat kuvioon uutuutena. Niille pitää hakea vielä erityiskorvattavuus, jonka jälkeen käyn pistätättämässä niitä paikallisessa terveyskeskuksessa. Afinitorin annostus sovittiin palautettavaksi alkuperäiseen kymmeneen päivämilligrammaan.

Tyksissä on lisäksi tarkoitus harrastaa radioaktiivista PET-kuvantamista galliumilla tai vastaavalla, näihin tulee kutsut erikseen. Sinne tulee kutsu erikseen.

Summa summarum:. tapaamisesta jäi positiivinen ja varovaisen toiveikas jälkimaku. Koskaanhan ei voi tietää, mitä elämä tuo tullessaan ja äityykö kasvain pahaksi. Kerroin havainnneeni sykkeissä pientä laskua, Pian diagnoosi oli että loputkin sytostaatit alkavat poistua kropastani.

Valitellessani liikunnonpuutetta  proffa kuunteli keuhkot ja sydämen. Lopputulema oli mandaatti “treenata että vintti pimenee”, kunhan pitää huolen että palautuu rasituksesta seuraavana päivänä. Tämän kuultuaan Cannondale-maantiepyörä päästi ulkovarastossa iloisen hirnahduksen ja ruopaisi takarengasta kolme täyttä kierrosta. Buukkasin saman tien pyöräilijäkaverini Tuomaksen mukaan lenkille Toijalan-Akaan ympäristöön. Täällä kun on suht tasaista, hyvällä pinnalla olevaa kelviä useampi kymmenen kilsaa, jota kelpaa sotkea rullalle. Pitäähän sitä ainakin kokeilla, kestääkö pumppu myös vauhtikestävyys-sykkeitä ja paria intervallia. Haudassahan sen sitten tietää, kestikö vai ei.

Kela-taksi imee!

Näinhän siinä kävi kuten pelkäsinkin. Ei toivoakaan saada Kela-kyytiä  sairaalasta kotiin. Uusi puhelinpalvelu ei anna edes minkäänlaista estimaattia, kauanko puhelimessa pitäisi roikkua. Kyllästyin puolen tunnin odottelun jälkeen ja  hyppäsin omalla rahalla Tampereen aluetaksiin, joka päivysti kyllästyneen näköisenä Radiuksen edessä. Koetan sitten onneani Kelan kanssa. Pitihän se arvata, että hallitsematon markkinatalous paskoo alle aikayksikön tämänkin aikaisemmin moitteetta toimineen, säännellyn järjestelmän. Safööri muuten tiesi  tietää, että saatava Kela-tariffi on nyt kilpailutuksen jälkeen melkein 40% pienempi aikaisemmin raportoimani -10% sijasta. Eipä ihme, jos homma ns. kusee.

Loppputulema

Mitään ei ole vielä menetetty, vaan taistelu jatkuu. Sairauslomaa jatketaan näillä näkymin 2kk.

One thought on “Uusi toivo

Comments are closed.