Bum-bum

Leposyke 120-140. Ei näin. Paikallisessa ollaan, otetaan testit ja odotellaan lääkäriä. Poikkeuksellisen väsynyt oon ollut yöunet 8-9h ja päivällä 2-5h saapa nähdä mistä oikein kyse …

Hauska yhteensattuma. Tiedot ottanut hoitaja kysyi että olettekos te se Kirja-Nousiainen? Hetken löi tyhjää mutta sitten muistin pari vkoa sitten jättäneeni tuoreen Räikkös-kirjan osaston väen iloksi. Myönsin syyllisyyteni. Hoitsu kiitteli ja kertoi samalla että pirun pitkä jono kirjaa lukemaan oli. Hyvä mieli tuli. Niin paljon hyvää hoitoa tästäkin talosta saanut että jotain pientä antaa mielellään takaisinkin.

EDIT:

Ottavat kuitenkin osastolle yöksi. Munuaisarvot persiillään ja mies kuivahtanut.

EDIT2:

Laahustaen kävely riittää ampumaan pulssin yli 150 bpm. Mitä ihmettä? Ennen operaatiota keskisyke oli jo koholla verrattuna mitä se oli ennen syöpää ollen b. 80 bpm. Nyt leikkauksen jälkeen keskipulssi on n. 100 ja pienikin rasitus ampuu sen katosta läpi. Vakiolääkitykseen on tuotu kaksi uutta troppia. Pitää jututtaa lekureita voisko jompikumpi olla syyllinen. Miten tässä kuntouttaa itseään jos pumppu ei pysy tahdissa? Vaikuttaa pirun negatiivisesti mielialaankin kun ei pääse lainkaan kuntoilemaan.

8 thoughts on “Bum-bum

  1. Toivottavasti lääkeperäistä. Hienoa kirjatoimintaa, lääkärit saa konjakkipulloja mutta hoitajia muistaa harvempi.

  2. Esa. En edes tajua, kuinka paljon haluan teidän perheellennene kaikkea hyvää. Onko teidän huushollissanne elävä nainen sellainen, joka ei jaksa toisen sairautta? Jos – niin aika ilkeää-

Terveisesi Syöpäläiselle: