Bum bum osa 2

Joka päivä ne kotia lupaavat seuraavana aamuna päästää mutta siltä pitävät aina “vielä  yhden päivän”. No en valita, työtänsä tekevät ja parastani ajattelevat. Pistin osastonlääkäriä tiukoille tuosta sykeasiasta. Ei hänkään lopullista juurisyytä osannut sanoa. Puheeksi tuli Hb joka tuotaessa oli 102 ja tippapullonesteytyksen jälkeen 88. Molemmat poikkeuksellisen alhaisia lukemia minulle, normiarvoni on n. 130-140. Leikkauksen jälkeen Helsingissä olin jo saanut pari pulloa punasoluja mutta eipä tuo ollut nähtävästi riittänyt.

Täällä antavat myös pussillisen punasoluja nyt iltapäivällä. Lekuri selitti ihan järkevästi sen miten veriarvot, munuaiset ja ruokahalu korreloivat tapauksessani. Se että olin päässyt kuivahtamaan pahasti tulikin aikaisemmassa postauksessa muistaakseni mainittua. Elimistön kuivuminenkin vaikuttaa siihen miten ruoka ja juoma maistuvat. Tämän huomasi käytännössäkin – saatuani nestettä vajaat pari litraa suonensisäisesti toisena sairaalassaolopäivänä ruoka alkoi  maistua hemmetin hyvälle 🙂

Tuli samaten kehoitus ja muistutus riittävästä juomisesta. Siinä on vaan sellainen pieni ongelma että mahalaukkua pienennettiin syöpäleikkauksen yhteydessä “jonkin verran” (kukaan ei ole sanonut tarkkaan että kuinka paljon), joten nykyään tuntuu että pakki on epämiellyttävän täynnä jo siinä vaiheessa jossa ennen operaatiota oltiin vasta alkuruoissa…

Huomioiden sen että epänormaalin sykkeen ongelma alkoi jo alkuvuodesta 2018 en usko että mitään ihmeparantumista sen suhteen ainakaan tällä reissulla nähdään. Osaston lääkäri lupasi kuitenkin konsultoida “””omalääkäriäni””” – lainausmerkit siksi että ei minulla TAYS:ssa sellaista ole vaan lauma. Nimesin kuitenkin suoraan viimeksi syövästä minun kanssani soitelleen lääkärin, joskohan sieltä löytyisi se tuorein tieto.

Huonekaverinkin sain. 91-vuotiaan vaarin, jonka kanssa kävimme aamukolmelta puolisen tuntia kestävän keskustelun/harjoituksen aiheesta “Missä on huoneen WC?” Ei tuossa mitään, mielelläni autoin itse enkä pingannut hoitajia, sain vielä nukuttuakin ihan hyvin tuon jumpan jälkeen.

Pitäkää edelleen peukkuja.

10 thoughts on “Bum bum osa 2

  1. Peukut on puolestasi pystyssä kaiken aikaa. Kuivan hb on epätodellisen korkea ja nesteytyksen laimentaessa seosta hb laskee. Jos on turvotusta hb näyttää todellista alhaisemmalta. Ovatko munuaisarvot ok eli kertoivatko heitot vain kuivumisesta?

  2. Pidän peukkuja. Ja edelleen toivotan sulle malttia toipumiseen. Vaikka tahto fyysisen kunnon saamisesta ennalleen on varmasti kova, niin muista ottaa rauhallisesti.

    1. Koetan pistää jäitä hattuun. Polte maantiepyörän satulaan on kyllä kova, mutta pakko purra hammasta vielä jokunen viikko…

  3. hurjasti tsemppiä! Oot jo hyvän matkaa mennyt toipuisen tiellä eteenpäin!

Comments are closed.