Myrkytyksen oireet

Reipas kuukautinen on kulahtanut edellisestä päivityksestä. Ei ole oikein muka ollut asiaa. Eikä ehtinyt, ruuhkavuodet nääs. Kävijämäärät kärsivät. Brändi näivettyy.

Nykyään tuntuu ylittävän minkä tahansa median uutiskynnyksen, kun joku “julkaisee kuvan” tai “A kommentoi B:n Instagramissa…” Mielensäpahoittamisella pääsee vähintään IltaSanomiin. Seuraajia näille tyhjän puhujille ja joutavia jollottaville narsisseille riittää miljoonittain. “O tempora, o Ramoones!”. Setä ei käsitä.

Ja sitten huumoria. Päädyin taannoin Aamulehden haastateltavaksi aiheesta “opioidi-kipulääkityksen purkamisen sietämätön viheliäisyys”. Juttukokonaisuus ilmestyy lähiaikoina. “Kalpean mutta päättäväisen” näköisen kertojanne hajatelmien lisäksi artikkeli käsittelee mm. opioidien löyhää lääkemääräntää. Osa näistä huimausaineiksi luokitelluista kipulääkkeistä päätyy Suomessakin sekä väärin- ja viihdekäyttöön. Trumplandiassa ruumishuoneen pakasteeseen pääsi viime vuonna yli 49.000 OxyContinin väärinkäyttäjää. Sama kuin koko Porvoon väestö (pl Janina Fry) olisi kuollut kertarysäyksellä. Ja lääkkeen valmistaja tekee hyvää tiliä. Uskomatonta. Setä ei taaskaan käsitä.

Syöpäkontrolli

Ihan hirveä päivä. Kiirekiirekiire. Töihin, terapeutille, töihin,  onkologille, töihin, vessakäynti, autokatsastukseen ja illalla sohvalla vielä vähän töitä. Auto hylättiin, töitä ei. Pari pyöränlaakeria paskana ja jarrupiiri vuotaa. Koska määräaikaiskatsastus olisi pitänyt hoitaa helmikuun loppuun mennessä, ajokki meni suoraan ajokieltoon. Luojan kiitos huollon sijaisautoista. Jos rahaa olisi, pihassa seisoisi tuon Koslan sijaan Tesla.

Miksikö terapeutilla? Yleiskunnon lisäksi syövänpaska teki pahojaan avioliitollekin. Asioista pitää puhua ja elämää uudelleenjärjestellä. Uskon vakaasti että kyllä kaikki järjestyy.

Se tärkein uutinen, jonka ehkä maailman paras syöpälääkäri ymmärsi sanoa heti tapaamisen aluksi: “CT-kuvissa ei mitään epäilyttävää.”

Kysyin, että näkeehän se vekotin suoleenkin? Ettei siellä olisi muhimassa mitään skeidaa? Kuulemma näillä merkkiaineilla näkee vaikka Kuun pimeälle puolelle. Tapaamisen päätteeksi tuli silti kaiken varalta lähete kolonoskopiaan. Siltä varalta ettei anemia johdu sisäisestä verenvuodosta.

Muutenkin ukossa on monta asiaa vinksin vonksin. Maksa- ja tulehdusarvot huitelevat missä sattuu – kuin teinit teillä tietämättömillä lauantai-iltana. Kysyin uteliaisuuttani, miten fiksua olisi minun seepramaksa-tilanteessani (yhä raidallinen) nauttia alkoholia. Kuulemma sama kuin ampuisi isolla käsiaseella itseä naamaan. Helpottaa raittiuspäätöksen pitämistä. Eipä siinä ole ollut muutenkaan vaikeuksia. Lokakuussa 2017 nautin viimeisen drinkin. Nykyään nautin elämästä.

Hb on vain vähän anemian yläpuolella (118). Raudanpuute myös tosiasia. Määrään itselleni thrash-meteliä ja suun kautta nautittavia rautavalmisteita. Ja Ministryä joka tekee Pakkahuoneella comeback-keikan. Sedällä on sinne flabat handussa. Vihdoinkin saa nähdä, miltä “Jesus Built My Hot-Rod” kuulostaa livenä.

Urhoilua

Maantiepyöräilykausi alkoi varovaisesti reilun 30km lenkillä. Erehdyin viimeisellä neljänneksellä päästämään urkua auki “niinkuin vanhoina hyvinä aikoina” ja hyytymyshän siitä tuli. Kotia kuitenkin kunnialla ja olo suihkun ja venyttelyn jälkeen varsin ok.

Yksi juttu mietityttää.

Tunnin lenkillä kulutus keskimäärin 600 kCal. Äijällä on kolestrolit korkealla, suvun puolesta taipumusta sydän- ja verisuonitauteihin, vaikea ravinnon imeytymishäiriö ja reippaasti pienempi mahalaukku kuin normaalilla ihmisellä. Millä helkkarin opilla ja mitä sorttia ravintoa mä tankkaan, koska kovin paljon tästä laihemmaksi ei viitsisi itseään päästää? Kilometrejä olisi kuitenkin tarkoitus kerätä. Järkeviä ehdotuksia otetaan vastaan.

Pitäkää itsestänne ja toisistanne huolta. Ja tsekatkaa sunnuntain 7.4. Aamulehti!

7 thoughts on “Myrkytyksen oireet

  1. Mukava kuulla, että tauti on pysynyt poissa! Hienoa, että terapoitte avioliittoanne ja haluatte saada sen toimimaan – kovasti uskon ja toivon kaiken päättyvän hyvin!

  2. Kova on ollut koitos sinulla ja perheelläsi sairauden myötä. Kaikki sairastumiset ja pitkäaikaissairaudet on psyykkisiä kriisejä perheenjäsenille. Toivottavasti asiat selkenevät parhain päin, hyvä että apua on saatavilla.

  3. Olipa kiva lukea kuulumisia pitkästä aikaa. Vinkkaa vielä täällä blogissa jutun ajankohdasta Aamulehdessä. Kaikkea hyvää kevääseesi!

  4. Toivon sinulle Esa kaikkea hyvää.
    Terkuin vanha koulukaverisi Maria Jyväskylän Kilpisestä 😊

    1. Moi, samat sinne! Kävin taannoin JKL:ssä moikkaamassa vanhempia ja vielähän se Kilpinen oli pystyssä. Hassua ajatella että kuusi vuotta elämästä tuli tuossa betonijärkäleessä aikanaan vietettyä…

      1. Muistan ajatelleeni Kilpisestä silloin 13 vuotiaana että onpa synkkä vankila korvessa… Mekin käytiin muutama vuosi sitten “nostalgiamatkalla” ja kierreltiin vanhan koulumme ympäristössä.

        Mutta tuosta sairaudesta. Se ottaa aina tiukille myös läheisille. Omalta appiukoltani todettiin jokunen vuosi sitten ensin aivokasvain ja heti perään imusolmukesyöpä. Nyt on kaikki hyvin, äijä porskuttaa. Kasvain saatiin leikattua pois ja syöpä taintui sytostaateilla. Toki seuranta on päällä koko ajan.

        Älä luovuta!!!

  5. Hyvä juttu oli Aamulehdessä👍 menee oppimateriaalista hoitoalan väelle. Erittäin tervetullut näkemys vahvojen kipulääkkeiden välttämättömyydestä vaikeissa kiputiloissa, ja samalla riippuvuudesta ja vieroituksen vaikeudesta ILMAN että niistä haetaan mitään “tiloja”. Muru kerrallaan, toivon että onnistut lopulta pääsemään irti.

Comments are closed.