Jossittelua

Jossittelua

Huomenta Jyväskylästä, lukijani. Pakkasimme perheen vaimon työsuhdekopposeen ja lähdimme autolomaselle. Ensin moikataan vanhempiani Jyväskylässä, josta ajetaan yöksi Ähtäriin pandoja katsastamaan.

Kaikki muut nukkuvat vielä. Unilääke on kulunut jo voittopuolisesti pois, joten rupesin katsomaan Netflixiltä “Archeria” ja miettimään miten haluan loppuelämäni viettää. Olettaen että kasvaimen poisto sujuu komplikaatioitta.

Täytän 50 ensi vuonna, joten jonkinlaisten suunnitelmien tekeminen on perusteltua. Toivottavasti ei kuitenkaan kohtalon härnäämistä. Ohessa muutama mieleen nouseva lupaus, jotka soisin pystyväni pitämään Elämä 2.0:ssani. (Syövän voitonpäivän koettaessa on perusteltua puhua uudesta elämästä ja uudesta mahdollisuudesta. Toivottavasti tämä kirottu särkylääkepäänsärky hellittäisi pikkuhiljaa eikä Kohtalo varaisi kovin paljon uusia vastoinkäymisiä polulleni)

  1. Korjaa elintapasi

    Ruokavalio remonttiin. Vähätkin vaaleat viljatuotteet ja sokeri kokonaan pois. Tilalle välimerellisempää sapuskaa. Roskaruokaa ja eineksiä vain joskus. Samaten lihan syömistä on vara vähentää, etenkin punaisen. Alkoholi on jo aikaisemmin päätetty hylätä kokonaan. Pullo on saanut juoda minusta jo aivan riittävästi. Liikunto säännöllisemmäksi, aerobinen nimenomaan mutta salilla käyntiäkään ei sovi unohtaa. Osallistu vuodessa vähintään yhteen yleiseen liikuntatapahtumaan. Pidä paino 90-95 kilossa.

  2. Ole parempi isä

    Tässä onkin työmaata. Yritä järjestää yhteistä aikaa perheen ja etenkin poikien kanssa enemmän. Pojat ovat lapsia vain niin lyhyen aikaa. Vanhimmalla jo nyt omat menot tuntuvat syrjäyttävän isä-poika -jutut.

  3. Ole parempi työntekijä

    Tässäkin on työmaata. Olet vihdoin töissä talossa, jossa on yhtäläiset mahdollisuudet sekä urautua että luoda jonkinlainen ura. Ota kiikariisi suorittaa vähintään yksi it-alan sertifikaatti vuodessa. Pidä aktiivisesti ammattitaitoasi yllä.

  4. Elä elämäsi täysillä

    Olet syöpäsairauden aikana nähnyt, miten ohimenevä ja hauras laina elämäsi on. Se voidaan viedä sinulta pois ihan koska tahansa. Arvosta saamaasi lahjaa. Älä pidä yhtään päivää itsestäänselvyytenä vaan ole jokaisesta terveestä päivästä kiitollinen. Tee jokaisena päivänä jotain joka hyödyttää toisiakin. Yritä oppia yksi uusi asia joka päivä.

  5. Pidä parisuhteestasi parempaa huolta

    Työ ja neljä ylläolevaa vievät varmasti paljon aikaa, mutta tämä kohta ei ole millään tavalla vähempiarvoisempi. Ilman puolisoasi et olisi nyt tässä. Ilman häntä et olisi selvinnyt syövästä. Hän jaksoi lohduttaa sinua mustina, pahoina päivinä ja iloita kanssasi hyvinä päivinä. Hän tuntee sinut paremmin kuin kukaan toinen elävä ihminen ja valinnut rakastaa sinua siitä huolimatta. Hän on lahjoittanut teille kolme yhteistä lasta. Näytä hänelle joka  päivä, kuinka paljon häntä tästä(kin) johtuen arvostat.

Siinähän niitä olisi, yleviä päämääriä. Vastapainoksi voisi olla tarpeen laatia “ämpärilista” eli ns. “Bucket-list” johon kirjataan asiat jotka pitää tehdä ennen kuolemaa. Jos syövänperkele näetsen päättääkin minut nujertaa ja sattuu siinä vielä onnistumaankin.

Muistellaanpa suomen kielioppia. Futuurin konditionaali (asioita jotka ehkä tehdään tulevaisuudessa) on tuhoisin ja passivoivin sijamuoto.

One thought on “Jossittelua

Comments are closed.