Tiivistyy

Olin odottanut soittoa HUS:ista huomiselle, mutta puhelinpa  pirahti jo tänään ennen aamukymmentä. Langan toisessa päässä ns. leikkaava kirurgi. Kertoi että siellä päässä oli pidetty tiimikokousta, jossa siis sairaalan eri spesialistit käyvät tulevat tapaukset läpi, aikatauluttavat ja resursoivat leikkaukset jne. Viesti oli edelleen sama – edetään kohti leikkausta.

Kirurgi täsmensi moneen otteeseen että vaikkei mikään viittaakaan siihen, että kasvain olisi levinnyt, he haluavat – osin jo siksi että “vakiomenettely” PET-kuvannoksen Helsingissä. Tästä minuun oltaisiin yhteydessä.

Tarkkaa päivää ei lyöty vielä lukkoon, koska omien sanojensa mukaan “olemme kiireisiä miehiä”  ja ryhmään on tulossa kuudesta seitsemään henkilöä. Ymmärrettävää maallikollekin, että aikataulujen yhteensovitteleminen vaatii hetken. Operaatio saattaa tapahtua jo elokuun puolella, ei välttämättä tarvitse odotella syyskuulle.

Kirurgi luonnehti tapaustani “ei missään tapauksessa rutiini- tai läpihuutojutuksi, mutta tällä porukalla ollaan selvitty vaativammistakin leikkauksista.” Tiimin olemassaolon aikana tehdyistä operaatioista onnistumisprosentti oli hyvä. Muutama oli jouduttu keskeyttämään ja jos en ihan väärin muista, seitsemän vuoden aikana kaksi tapausta oli menehtynyt leikkauspöydälle. Jäin käsitykseen, että todennäköisyydet edelleen vahvasti puolellani.

Silti.

Ristiriitaisia tunteita. Tiedän, että tämä on ainutkertainen mahdollisuus. Tiedän, että ilman leikkausta – paremman ilmaisun puutteessa – “päiväni ovat luetut”. Lääkkeet eivät häivytä kasvainta olemattomiin, vaikka nyt ensimmäistä kertaa saimmekin todistaa “negatiivista kasvua”.

Operaatio on kuitenkin suuri ja vaativa. Lienee kai inhimillistä, että siihen liittyy myös pelkoja ja epävarmuutta. Kaikkeen kirurgiaanhan liittyy riskejä, minä olen nuori (lääkärin sanat, ei minun) ja kai aika hyväkuntoinenkin. Minulle on tehty osa- ja täysanestesiassa operaatioita, aina ongelmitta. Samaten lisääntymään päin olevat läpilyöntikivut askarruttavat edelleen. Samaten puhtaasti vatsan puolelta tulee enemmän epämukavuus- ja kipusignaaleja. Ei sietämättömissä määrin, mutta enemmän kuin ennen. Maallikko ei voi olla pohtimatta, mistä ne tulevat jos eivät kasvaimen leviämisestä (josta ei edelleenkään mitään todisteita)?

Tällä hetkellä ei voi kuitenkaan muuta kuin odottaa ja yrittää pitää itsensä mahdollisikylmman rauhallisena, koettaa nukkua yönsä ja liikkua järkevissä määrin. Vaimo ja perhe tuntuvat ottavan tämän odotteluvaiheen paljon rauhallisemmin kuin minä.

Hell-e alkaisi jo allekirjoittaneelle riittää. Kuumin yksittäinen yö on nukuttu +31 -asteisessa huoneessa, siitä oli jo lepo kaukana. Onneksi yksittäistapaus. Kateellisena katselen terveiden ihmisten pulikointia viilentävissä vesissä. Itsellä kun on edelleen saunomis- ja uintikielto tuon kyljestä törröttävän letkunpätkän takia.

Pyyntö sinulle, mahdollinen lukijani: pidä peukkua että huolehtimiseni osoittautuu aiheettomaksi ja että itse operaatiosta tulee huikaiseva lääketieteellinen menestys, joka pääsee vielä oppikirjoihin malliksi siitä, kuin homma hoituu.

EDIT

Jotta saisin ajatuksia irti tulevasta leikkauksesta ja sen riskeistä, kaivoin arkistoista vanhan hyväksi havaitun lääkkeen – eskapismin. Pyöräilyyn ja ulkoiluun on liian kuuma, joten viileämpiä tuntemuksia haetaan “Star Trek”-elokuvista. Kumma miten vuodesta toiseen alkuperäisen miehistön ryppyiset naamat ja ajoittain melko kornit juonenkäänteet jaksavat tuoda iloa ja viedä murheet mennessään. “The Next Generation”-posse eli kapteeni Picard miehistöineen kun ei minusta elokuvaversioissa juuri onnistu, “First Contactia” lukuunottamatta. JJ Abramsin spiidibuustaama omstart-versio, ns. “Alternative Reality” sen sijaan onnistuu olemaan erinomaisen viihdyttävä, vaikka yletön action ensin vähän vieroksuttikin.

Live long and prosper, y’all!

15 thoughts on “Tiivistyy

  1. Hei
    Tollaisilla lääkemäärillä voisi olettaa vatsan limakalvon ärtyvän, vaikka varmasti suojalääkettä syötkin.
    Ajatukset kuitenkin kanssasi, vaikkei se paljon taida auttaa.

    1. On käynyt itselläkin mielessä. Koetin jossain kohtaa katkaista tuota vatsansuojalääkettä omin päin, mutta se oli huonojen ideoiden joukossa ihan omaa luokkaansa…

  2. Hei,
    Hienoa, että homma eteneee ja on toivoa paremmasta huomisesta. Kaikkea hyvää sinulle ja perheellesi. 👍👍👍
    T. Eija

  3. Olen lukenut blogiasi ja voit olla varma, että pidän täällä sinulle peukkuja. Toivon niin paljon kaikkea hyvää tulevaisuuteen ja jaksamista sinne koko perheelle.

  4. Kaikkien raajojen peukut ja varpaat pystyssä! Liiku ja kuntoile , pidä itsesi hyvässä kunnossa tulevaa koitosta varten!

  5. Terveiset myös minulta. Seuraan tarkasti mitä sinulle kuuluu, melkein ystäväni. Itse kans jatkan hoitoja, välillä kipuja, välillä kivutonta…

  6. Pidän peukkuja ja uskon, että kaikki menee hyvin!. Voimia ja vointia!

  7. Hei – hyvin se menee! Olin tosi iloinen kun luin että pääset vihdoin leikkaukseen. Hyksissä on loistava porukka!
    Peukut on pystyssä, olleet sitä asti kun mietit Hyksiä. Ja uskon lääketieteelliseen menestykseen!

    1. Kiitis. Tämän päivän HS tiukkaa vääntöä syöpähoidoista mielipidepalstalla puolesta ja vastaan. Kannattaa vilkaista. Se on edelleen totta että syöpälääkkeiden hinnat on täällä edullisempia kuin muualla maailmassa. Tuli tuotakin selvitettyä kun Teysunoa käytin

      1. Suomen syöpähoito on maailman parhaita yhä, ja meillä on onni saada sekin kunnallisena. Ei tarvitse kauas matkustaa kun raha ratkaisee millaisen hoidon saa, tai saako edes.

Comments are closed.